Heips.... Tällä viikolla siis kirjotan meikäläisen viljakäärme Riesusta. Riesu on ollut minulla nyt suunilleen yli pari vuotta. Hänet sain ns. avioerokäärmeenä kun kumpikaan osapuoli ei tätä otusta huolinut. Riesua väitetiin hyvin äkäiseksi tapaukseksi, mutta nämä puheet osotautuivat perätömiksi, ensinäkin käärme oli enemänkin ujo kuin äkänen ja toiseksi Riesulla oli pystyterra, mitä se ei todelakaan tarvitse sillä viljakäärme on enemmänkin niitä käärmeitä jotka tarvii enemmän maapinta alaa kuin kiipeily alaa. Nyt Riesu on oikean laisessa terrassa, mutta on todellakin ujo kaveri. Eipä tässä ihmeempiä, nähään sitten seuraavassa postauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti